Lyyra-hankkeesta toimintamalleja Tyttöjen Talolle
Vuosina 2021-2022 Neiot Tyttöjen Talo oli osana valtakunnallista Lyyra-hanketta. Hankkeen tavoitteena oli mm. luoda mahdollisuuksia avunsaantiin haja-asutusalueilla. Syksyllä 2021 aloitettiin hanketyöntekijä rekrytointi ja tammikuussa 2022 työhön saatiin tekijä. Vuoden aikana hankkeessa toteutettiin Rovaniemen Tyttöjen talon toimesta kolme ammattilaisille suunnattua koulutusta kohtaamisesta ja useita kouluvierailuja sekä Rovaniemen kylillä että pohjoisen kunnissa. Koulutusten palautteesta saatiin selville, että tietoisuus omista oikeuksista, rajoista ja avunsaanti mahdollisuuksista lisääntyi huomattavasti. Kouluvierailuja teemalla ’Seksuaalinen hyvinvointi’ jatketaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen jälkeen.
Rovaniemen Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyöntekijä Riikka Matala sai tilaisuuden LYYRA-hankkeen aikana omaksua Helsingin Tyttöjen ja Poikien Talojen seksuaaliväkivaltatyön kehittämän Tietoa, Taitoa ja tukea -etäryhmän toteuttamisen muodon. Vuoden aikana 2022 siis testattiin myös tällä tavoin yhteistyötä Tyttöjen Talojen välillä ja erityisesti seksuaaliväkivaltatyötä tekevien välillä. Syksyn ryhmästä kerättiin osallistujien mietteet etäryhmän vetämisestä. Ryhmä oli kahdella tavalla onnistunut. Ensinnäkin se antoi mahdollisuuden jalkauttaa etäryhmän mallia haja-asutusalueilla ja samalla saattaa yhteen nuoria, joilla on suoranainen kaipuu päästä keskustelemaan omasta toipumisestaan ja kokea muiden osallistujien ajatuksia vakautumisen harjoitteiden ohella. Ryhmän muotoa jatkokehitettiin keväällä 2023 yhteistyössä Kuopion Tyttöjen Talon kanssa jälleen ryhmä läpi vieden. Nyt hiottiin esimerkiksi etäryhmän muotoa digitaalisten alustojen avulla ja vertaiskeskusteluille annettiin erityisesti tilaa.
Molemmilla ryhmän vetämisen kerroilla loppukyselyn anti on samantyyppinen. Vertaisuus yhteisten teemojen äärellä nimetään oleelliseksi ja eri paikkakunnilla olevien osallistuminen ei ainakaan loppukyselyn perusteella vaikuta hankaloittavan ryhmässä olemista. Osallistujien ei tarvinnut olla ryhmässä koko nimellään, eikä asuinpaikkakuntaakaan kysytty, vaikka siitä saattoi halutessaan puhua. Kevään 2023 ryhmä vaikutti ryhmäytyvän hyvinkin nopeasti ja kolmas kokoontumiskerta, jota pidetään käänteentekevänä kertana keskustelujen syttymiselle, olikin jo varsin keskusteleva kerta.
Syksyllä 2022 mukana oli vertaisia, joiden oma matka on jo pitkälle taitettu ja heidän kykynsä keskustella sekä innostaa muita omien toipumisen kokemuksien jakamisessa oli huomattava. Tämän vuoksi myös kevään 2023 ryhmään osallistui nuori, joka oli ollut mukana syksynkin ryhmässä. Hän koki tämän itselleen hyväksi tavaksi jatkaa omaa toipumistaan ja olla mukana keskustelussa ehkäpä aktiivisemmin kuin edellisessä ryhmässä. Tässä toteutuu mainiosti eriaikaisten vertaisen voima. Uudelleen mukana ollut nuori voi saada erilaisen vahvistavan vertaisten kokemuksen ja jakaa muille omia ajatuksiaan hieman eri kohdasta. Samalla ensikertalainen ja mahdollisesti omassa toipumisessaan alkutaipaleella oleva saa esimerkin, miten elämän hankalista kohdista pääsee eteenpäin. Näin voi myös päätellä, että ryhmän vertaisuuteen omasta toipumisesta ja välillä huonommistakin päivistä keskustelu on ryhmän ydin. Asiasisällöt, harjoitteet ja psykoedukaatio antavat ryhmän rakenteen, mutta kuitenkin etäryhmän tarkoitus on saattaa turvallisesti ja turvallisessa tilassa yhteen vertaisia ihmisiä kasvattamaan voimiaan, rajojaan ja itsemyötätuntoisuutta, joihin kaikkiin on oman kipeän kokemuksen myötä tullut säröjä ja katkoksia.
Haasteensa on valita ryhmän teemat ja harjoitteet niin, että ne voi tarvittaessa tiivistää oleelliseen. Näin voidaan ketterästi reagoida ryhmän tarpeeseen jakaa omia toipumisen kokemuksia tai myötäelää toisen sen hetkinen huono päivä. Ryhmiä on loppukyselyn perusteella pidetty luottamuksellisina ja turvallisina. Ohjaajien työskentely ja teemojen esilletuonti on ollut ammattitaitoista ja asiantuntevaa. Kertojen teemat on loppukyselyssä tasaväkisesti koettu tarpeellisiksi, mutta vireystila ja rajat tulevat erikseen nimetyksi avoimissa kohdissa. Ryhmässä jaettu materiaali koetaan tarpeelliseksi ja iltojen määrä riittäväksi, joskin ryhmän päättyminen voi olla myös haikeaa. Etäryhmä saa kiitosta, koska siihen voi osallistua oman kodin rauhasta rennosti, eikä kameraa ollut pakko pitää päällä kokoaikaisesti .
Lyyra-hankkeesta Rovaniemen Tyttöjen Talon toimintaan jää elämään etäryhmätoiminta sekä kouluvierailut seksuaalikasvatus ja hyvinvointiteemoilla. Jokainen hanke kehittää talollamme tehtävää työtä eteenpäin ja luo uusia mahdollisuuksia tavoittaa ja auttaa nuoria haastavissa elämäntilanteissa.
Kate Suopajärvi
Rovaniemen Tyttöjen Talon johtaja
